Yhtiökokous

 

Yhtiökokouksen valmistelu ja koollekutsuminen

Yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään lain määräämät asiat, kuten tilinpäätöksen ja talousarvion vahvistamisen, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinnat sekä vastuuvapauden antaminen hallitukselle ja isännöitsijälle päättyneeltä toimikaudelta.

Yhtiökokous päättää myös kaikki muut taloyhtiön normaalista poikkeavat tai laajakantoiset asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi suuret korjaus- ja perusparannushankkeet.

Kokouskutsusta on käytävä ilmi kaikki asiat, joista yhtiökokouksessa on tarkoitus päättää. Näin osakkeenomistajien on mahdollisuus jo etukäteen harkita kantaansa esille tuleviin asioihin ja päättää, haluavatko he mennä mukaan päättämään asioista.

Osakkeenomistajien on muistettava, ettei yhtiökokouksessa voida tehdä päätöksiä asioista, joista ei ole ollut mainintaa kokouskutsussa. Sen sijaan kutsussa ei eräitä poikkeustilanteita lukuunottamatta tarvitse olla varsinaista päätösesitystä mukana. Monesti sellainen kuitenkin helpottaa asioiden käsittelyä.

 

Päätöksenteko yhtiökokouksessa

Yhtiökokouksen puheenjohtajan pitää huolehtia siitä, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä ja että jokainen saa sanoa asioista mielipiteensä. Keskustelun kuluessa puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että keskustelu pysyy käsiteltävässä asiassa. Lisäksi hänen on pyrittävä täsmentämään, mitkä kannanotot on tarkoitettu varsinaisiksi päätösehdotuksiksi ja mitkä ovat puolestaan niihin liittyviä mielipiteitä tai kritiikkiä.

Keskustelun lopuksi puheenjohtaja toteaa, mitä eri esityksiä asiassa on tehty. Ellei esityksiä ole kuin yksi, voi hän suoraan nuijan kopautuksella todeta asian tulleen yksimielisesti päätetyksi. Jos esityksiä on tehty kaksi tai useampia, on päätöksestä äänestettävä. Tullakseen yhtiökokouksen päätökseksi esityksen on saatava kannatusta yli puolelta kokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen ja eräät muut poikkeustilanteet vaativat laajempaa kannatusta, yleensä 2/3 enemmistöä tai joissain tilanteissa jopa jokaisen osakkaan suostumusta. Äänestyksen lopputuloksen selvittyä puheenjohtajan on syytä nimenomaisesti julistaa, mikä kokouksen päätökseksi tuli.

Kaikissa äänestyksissä on kuitenkin otettava huomioon, ettei kokouksessa kukaan saa äänestää enemmällä kuin yhdellä viidesosalla kokouksessa edustettuina olevista osakkeista, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty, ettei tätä ns. äänileikkurisääntöä noudateta.

Yhtiökokouksen pöytäkirjan laatiminen on viime kädessä puheenjohtajan vastuulla, mutta käytännössä sen yleensä laatii sihteeri muistiinpanojensa pohjalta. Pöytäkirjaan on kirjattava asioista tehdyt päätökset ja mikäli niistä on äänestetty, äänestysten tulokset. Myös hylätyt yhtiöjärjestysmuutosesitykset on merkittävä pöytäkirjaan. Sen sijaan keskustelupuheen-vuoroja ei tarvitse kirjata.

Pöytäkirjantarkastajien tehtäviin kuuluu sen tarkastaminen, vastaako pöytäkirja kokouksen kulkua, eli päätettiinkö niistä asioista ja nimenomaan sen sisältöisesti kuin pöytäkirjassa sanotaan. He eivät siis ole päätöksenteon lainmukaisuuden tai tarkoituksenmukaisuuden valvojia, vaan heidän rooliinsa kuuluu sen vahvistaminen, onko pöytäkirja paikkansapitävä dokumentti.








Katso tuoreimmat
kuulumisemme
Facebookista!